Written by Olkapääkipujen taustalla voi olla useita tekijöitä, joista yksi yleisimmistä on kiertäjäkalvosimen lihasten heikentynyt toiminta. Kiertäjäkalvosimen lihakset vastaavat olkapään tukemisesta ja hienovaraisista liikkeistä. Niiden häiriintyminen voi johtaa liikerajoituksiin ja kipuun, joka saattaa säteillä laajalle alueelle. Toistuvat rasitukset, kuten huonosti toimiva lihaksisto tai hermopinne, voivat aiheuttaa tulehduksia ja ylirasitusta. Kiertäjäkalvosimen lihasten heikentyessä muut suuret lihakset yrittävät korvata niiden toimintaa, mutta ne eivät pysty tekemään tarkkoja liikkeitä samalla tehokkuudella. Siksi näiden lihasten herättely ja koordinaatioharjoittelu ovat ehdottoman tärkeitä olkapään toiminnan palauttamiseksi.
Olkapään rakenne
Olkapään tukemiseen osallistuu useita rakenteita, joista tärkeimpiä ovat kiertäjäkalvosimen neljä lihasta, nivelkapseli, nivelkuoppa ja nivelen rustorengas. Kiertäjäkalvosimen lihakset ovat nimeltään supraspinatus, infraspinatus, subscapularis ja teres minor. Toisin kuin olkapään suuret lihakset, kuten rintalihakset, kiertäjäkalvosimen lihakset keskittyvät olkapään tukemiseen ja liikkeiden hienosäätöön.
Kiertäjäkalvosimen kiinnitysalue olkapäähän on kohta, jossa lihasten jänteet käytännössä sulautuvat yhteen. Tämä alue on usein olkapään heikko kohta, sillä jos kiertäjäkalvosimen lihakset eivät toimi tehokkaasti, jänteisiin kohdistuu liiallista jännitystä. Pidempään kestäessään jännitys ja rasitus aiheuttaa paikallista tulehdusta.
Tätä toistuvan rasituksen aiheuttamaa tulehduskipukierrettä kutsutaan myös kiertäjäkalvosimen oireyhtymäksi, englanniksi rotator cuff syndrome tai rotator cuff related shoulder pain. Kipu on tulehdustyyppistä, eli se pahenee levossa ja saattaa helpottaa jonkin verran olkapäätä liikuttaessa.
Akuutissa vaiheessa kipua voi esiintyä monissa olkapään liikkeissä ja kipupuolen kyljellä makaaminen voi pahentaa oireita. Kiertäjäkalvosimen kipu tuntuu usein olkapään etu- tai sivuosassa, erityisesti kättä eteen tai sivulle kohottaessa. Tyypillisesti sivulle nostettaessa esiintyy niin sanottu kipukaari, jossa kipu voimistuu liikkeen keskivaiheilla.
Limapussin tulehdus
Kiertäjäkalvosimen oireyhtymään voi liittyä myös limapussin, eli bursan, tulehdus. Limapussit ovat geelimäisiä rakenteita, joiden tehtävänä on suojata jänteitä liialta hankaukselta. Voimakkaan limapussin ärsytyksen tunnistaa alueen turvotuksesta, kosketusarkuudesta ja punoituksesta.
Pienimuotoisempaa limapussin ärsytystä voi esiintyä usein jännevaivojen yhteydessä, mutta vakavammat ärsytykset johtuvat yleensä limapussiin kohdistuneesta vammasta, kuten pistohaavasta.
Vammojen mahdollisuus
Olkapään passiiviset tukirakenteet, kuten nivelsiteet ja rustot, ärtyvät yleisimmin jonkin trauman seurauksena. Tällaisia traumoja ovat esimerkiksi kaatumiset, iskut ja voimakkaat revähdykset, joita voi esiintyä esimerkiksi raskaiden painojen kanssa harjoitellessa.
Näiden rakenteiden vammoille on tyypillistä pitkä paranemisaika, koska nivelsiteiden kaltaiset kudokset korjautuvat hitaasti. Vammojen yhteydessä keho muodostaa usein ylimääräistä sidekudosta eli arpikudosta, joka hoitamattomana voi rajoittaa olkapään liikeratoja.
Taustatekijät
Kiertäjäkalvosimen oireyhtymän taustatekijät ovat moninaisia, ja niihin vaikuttavat sekä sisäiset että ulkoiset tekijät. Sisäisiin tekijöihin kuuluvat yleensä lihaksen ja jänteen verenkiertoon, aineenvaihduntaan ja rakenteeseen liittyvät seikat. Ulkoiset tekijät puolestaan ovat rakenteellisia ja toiminnallisia, kuten olkalisäkkeen alaisen tilan ahtaus, kiertäjäkalvosimen lihasten epätasapaino, hartian ja lapaluun heikko tuki sekä eteenpäin lysähtänyt ryhti.
On myös hyvä muistaa, että ongelma ei aina löydy pelkästään kiertäjäkalvosimen lihaksista. Esimerkiksi niskan alueen hermopinne voi heikentää olkapään lihasten aktivointia. Hermon ollessa pinteessä sen toiminta heikkenee, eikä se pysty aktivoimaan siihen liittyviä lihaksia normaalilla tehokkuudella. Heikentyneen hermosignaalin takia lihassäikeiden aktivointi on heikompaa, ja työtaakka siirtyy toimiville säikeille. Tämä johtaa toimivien säikeiden ylirasitukseen, kun ne yrittävät kompensoida puuttuvan voiman tuotantoa.
Olkapään toiminta on herkkä häiriöille
Kivun lähteestä riippumatta, olkapää reagoi yleensä samalla tavalla. Kiertäjäkalvosimen lihasten ollessa olkapään tärkeä tukirakenne, ne jännittyvät suojatakseen ja tukeakseen niveltä.
Kun nämä lihakset väsyvät, ne jäävät helposti kramppiin, mikä rajoittaa olkapään liikettä ja heikentää lihasten yhteistoimintaa liikkeiden tukemisessa. Jo pelkästään kramppaavien lihasten heikentynyt aineenvaihdunta voi johtaa triggerpisteiden muodostumiseen. Kiertäjäkalvosimen triggerpisteet ovat tunnetusti pahamaineisia, sillä ne säteilevät kipua olkapäähän, käsivarteen ja hartiaan.
Rajoittunut olkapään liike voi kompensoitua muualta, esimerkiksi lavan liiallisena liikkeenä, mikä johtaa lapaluun tukilihasten lisääntyneeseen rasitukseen. Tästä syystä kiertäjäkalvosimen lihasten herättely ja koordinaatioharjoitukset ovat ensiarvoisen tärkeitä vaivan kestosta riippumatta.
Kun kiertäjäkalvosimen lihakset eivät toimi kunnolla, muut olkapäätä liikuttavat lihakset yrittävät korvata niiden roolia. Koska nämä lihakset kiinnittyvät laajalle alueelle, ne eivät kuitenkaan pysty tekemään yhtä tarkkoja ja hienovaraisia liikkeitä kuin kiertäjäkalvosimen lihakset.
Lisäksi nämä lihakset on suunniteltu enemmän laajoihin liikkeisiin ja räjähtävään voiman tuottoon, minkä vuoksi ne myös väsyvät nopeasti.
Kiertäjäkalvosimen hoito
Olkapään kivun hoidossa, kuten monissa muissa vaivoissa, on tärkeää rauhoittaa lihakset ja nivelet sekä nopeuttaa palautumista. Tämä saavutetaan käsittelemällä lihasten triggerpisteitä, tekemällä venytyksiä tai hieromalla. Kun oireet sallivat, voidaan siirtyä aktiivisempiin liikkeisiin, joissa potilas itse liikuttaa kättään.
Lihasten lisäksi myös nivelten liikkuvuus on olennainen osa hoitoa. Olkapään hoidossa tämä kattaa useita niveliä, alkaen olkanivelestä ja ulottuen selkärangan, solisluun sekä lapaluun niveliin. Jos vaiva on krooninen, lihaskalvojen käsittely auttaa palauttamaan kudosten normaalin liikkuvuuden tehokkaasti.
Kun oireet ovat selvästi rauhoittuneet, seuraavat toiminnalliset ongelmat on hyvä kartoittaa ja tarvittaessa kuntouttaa:
- Kireä rintalihas
Liian kireät rintalihakset vetävät olkapäätä eteenpäin, jolloin lavan tuki heikkenee ja olkapää on haitallisessa asennossa lihasten toiminnan kannalta. - Lavan tukilihasten heikkous
Lavan tukilihasten toiminta voi heikentyä rintalihasten kireyden vuoksi. Lisäksi alueen kipu voi häiritä lihasten toimintaa, sillä keskushermosto vähentää lihasten tehoa kivun aistimusten myötä. Myös lihasten aineenvaihdunta saattaa olla heikentynyt liiallisen rasituksen vuoksi. - Rintarangan jäykkyys
Olkapään ja hartian liikkeet vaativat joustavuutta rintarangalta. Pyöristynyt selkä rajoittaa olkapään liikerataa merkittävästi ja kuormittaa liikuttajalihaksia. Voit testata tämän itse: seiso tai istu hyvässä ryhdissä ja nosta kädet sivukautta pään päälle. Tee sama lysähtäneessä asennossa ja huomaa ero. - Kiertäjäkalvosimen lihakset
Pitkään jatkuva olkapään jumi rasittaa ja heikentää kiertäjäkalvosimen lihaksia. Kipu voi myös heikentää lihasten toimintaa entisestään. Hyviä harjoituksia ovat olkapään sisä- ja ulkokierrot. Alussa liikkeet kannattaa tehdä käsi kyljessä kiinni, mutta ajan myötä liikkeitä kannattaa laajentaa koko liikeradan alueelle. Kiertäjäkalvosimen lihaksista nimittäin ei ole juuri hyötyä, jos ne osaavat toimia vain käden ollessa kyljessä kiinni. Lisäksi asentoaistin harjoittaminen auttaa lihaksia toimimaan yhdessä tehokkaammin. Esimerkiksi pallon pyöritys seinää vasten (ks. video yllä) on erinomainen harjoitus.
Kiitos artikkelin lukemisesta! Herättikö kirjoitus ajatuksia?
Kerro ne alla kommenttikentässä tai ota yhteyttä!
Ota myös Facebook ja Instagram seurantaan. Saat heti tiedon uuden blogipostauksen julkaisusta.