Written by Jännityspäänsärky on yksi yleisimmistä päänsäryn muodoista, joka vaikuttaa jopa 78 prosenttiin ihmisistä jossain elämänvaiheessa. Erityisesti niille, jotka tekevät staattista työtä kuten päätetyöläiset, tämä voi olla arkipäivää. Jännityspäänsärkyyn liittyy usein lihasten ja nivelten toimimattomuutta, mikä voi vaikuttaa merkittävästi oireiden syntymiseen. On tärkeää muistaa myös, että päänsäryt voivat usein liittyä toisiinsa, esimerkiksi migreenikohtaus saattaa laukaista jännityspäänsäryn. Tämä vuorovaikutus voi tehdä päänsäryn hallinnasta haastavaa. Sekä naiset että miehet kokevat jännityspäänsärkyä yhtä lailla. Tässä blogissa käsitellään jännityspäänsäryn oireita ja hoitokeinoja sekä lopuksi verrataan niskaperäisen ja jännityspäänsäryn eroja.
Oireet
Tyypillisesti jännityspäänsärky ilmenee molemminpuolisena puristavana tai vannemaisena jomotuksena. Kipu saattaa säteillä takaraivosta ohimolle, päälaelle ja silmien alueelle. Lisäksi oireisiin voi liittyä niskan jäykkyyttä, lihaskipua sekä kiristävää tunnetta niskan liikkeissä.
Päänsärkykohtauksia saattavat ennakoida usein stressaavat tilanteet, pitkittyneet staattiset asennot sekä unenpuute. Stressin yhteydessä hampaiden voimakkaan yhteen puremisella tai narskuttelulla on vahva yhteys päänsärkyyn. Lievemmissä tapauksissa särky tyypillisesti voimistuu iltaa kohden, kun taas vaikeammissa tapauksissa päänsärky saattaa ilmetä heti herättyä tai pian sen jälkeen. Tämä korostaa tarvetta huolehtia stressinhallinnasta ja hyvistä unirutiineista päänsäryn ehkäisemiseksi.
Säryn lisäksi muita mahdollisissa oireita ovat huimaus, keskittymisvaikeudet, pahoinvointi sekä silmien väsyminen, kun niskan ja silmien lihakset jännittyvät kivun vuoksi. Johtuen voimakkaasti kiristävistä lihaksista monet kuvailevatkin jännityspäänsärkyä kuin ”päässä ei kiertäisi veri kunnolla”.
Kivun lähteet
Päänsäryn merkittävimmät lähteet ovat usein kireät lihakset, ja näistä erityisesti epäkäslihas, päännyökkääjälihas sekä kallonpohjan pienet lihakset ovat keskeisiä. Näiden lihasten aiheuttama kipusäteily alkaa usein kallonpohjasta ja kulkee vannemaisesti ohimoiden kautta silmien ympärille. Erityisesti päännyökkääjälihaksella on tapana jumittaa kallonpohja ja aiheuttaa niskaan nikamalukkoja ja ärsyttää niveliä. Lue lisää niskan toiminnasta täältä.
Kallonpohjan pienet lihakset, tunnetaan myös nimellä niskarusetti, ovat tärkeitä pään asennon säätelyssä ja ne välittävät keskushermostolle tietoa tasapainosta. Jos näiden lihasten toiminta häiriintyy, se voi aiheuttaa sekaannusta tasapainon aistimuksissa ja aivot tulkitsevat sen huimauksena.
Purentalihakset ovat keskeinen osa jännityspäänsärkyjen syntymekanismia, sillä niiden kiristyessä kipu voi heijastua herkästi pään alueelle. Lisäksi leukanivelen toiminta on kytköksissä niskan toimintaan; jos toisessa esiintyy ongelmia, se saattaa vaikuttaa negatiivisesti myös toiseen. Tämä vuorovaikutus lisää päänsäryn riskiä ja korostaa tarvetta huomioida se hoidossa. Lisää tietoa purentalihaksista ja leukanivelestä löydät tästä blogiartikkelista.
Hoito
Akuuttien päänsärkykohtausten rauhoittaminen on yleensä suhteellisen helppoa, vaikka oireet voivatkin olla erittäin haitallisia. Jos päänsärky jatkuu pitkään, sen hoitaminen muuttuu haastavammaksi ja tässä vaiheessa liiallinen särkylääkkeiden käyttö saattaa jopa laukaista särkylääkepäänsäryn. Jännityspäänsärky luokitellaan krooniseksi, mikäli henkilöllä on kuukaudessa enemmän kipupäiviä kuin kivuttomia päiviä (Terveyskirjasto). Ensiapuna nyökkääjälihasten sekä rintalihasten venyttely helpottaa jännitystä niskahartian alueella.
Jännityspäänsärkyjen hoidossa rentoutustekniikat ovat ensiarvoisen tärkeitä stressin hallinnassa. Säännölliset hengitysharjoitukset voivat auttaa rauhoittamaan hengityksen apulihaksia, mikä vähentää lihasjännitystä ja siten myös kipua. Monilla päänsärystä kärsivillä henkilöillä hengitystyyli saattaa muuttua pinnalliseksi, mikä aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta esimerkiksi kaulan ja hartian alueen lihaksille. Tämä lisää entisestään jännitystä ja kipua.
Lisäksi kiropraktikon vastaanotolla suoritettavat lihasten ja nivelten käsittelyt voivat olla tehokkaita keinoja lievittää päänsärkyä ja parantaa liikkuvuutta. Kun oireet helpottavat, on tärkeää muistaa keskiraskaan liikunnan merkitys kudosten aineenvaihdunnan ylläpitämisessä. Liikunta edistää verenkiertoa ja auttaa vähentämään lihasjännitystä, mikä vaikuttaa positiivisesti päänsäryn hallintaan.
Tästä syystä onkin ensiarvoisen tärkeää pyrkiä lisäämään liikettä päivittäiseen rutiiniin. Tämä voi sisältää liikuntaa, venyttelyä ja taukojen pitämistä istumisen aikana, mikä auttaa ylläpitämään optimaalista verenkiertoa ja lihasten terveyttä pään ja kaulan alueella.
Jännityspäänsärky vai niskaperäinen päänsärky
Näiden kahden päänsärkytyypin välillä on käytännössä hyvin vähän eroja. Oireet ilmenevät molemmissa tyypeissä hyvin samankaltaisina, vaikka niskaperäisessä päänsäryssä kipu esiintyy useammin vain toisella puolella. Niskan ja hartioiden asennot ja liikkeet voivat myös selkeämmin provosoida oireita tässä tapauksessa.
Lisäksi asennon hallinnassa ja lihasten aktivoinnissa saattaa olla enemmän häiriöitä. Molemmissa tapauksissa käytetään samoja manuaalisen terapian keinoja, mutta niskaperäisessä päänsäryssä kehon hallinnan ja tukilihasten kehittämisellä on selvästi suurempi rooli.
Jännityspäänsärkyjen hoitaminen kiropraktikon näkökulmasta vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka ottaa huomioon pään ja kaulan alueen anatomian, kipumekanismit, manuaalisen terapian ja kuntoutuksen merkityksen sekä liikunnan roolin terveydelle. Kuten niin monessa muussakin vaivassa, tässäkin tapauksessa ajoissa aloitettu hoito ja ennaltaehkäisy ovat avainasemassa kroonistumisen estämisessä.
Kiitos artikkelin lukemisesta! Herättikö kirjoitus ajatuksia?
Kerro ne alla kommenttikentässä tai ota yhteyttä!
Ota myös Facebook ja Instagram seurantaan. Saat heti tiedon uuden blogipostauksen julkaisusta.