Written by Purentaelimistö, johon kuuluvat leukanivelet sekä purentalihakset, ovat yksi kehomme käytetyimmistä alueista. Ne ovat aktiivisina aina kun syömme tai puhumme ja joutuvat päivittäin kestämään kovaakin rasitusta. Kuten muutkin lihas-nivel-rakenteet, myös purentaelinten toiminta voi häiriintyä ja oireilla erilaisin tavoin leukakivusta päänsärkyyn ja narskutteluun. Oireet voivat olla hyvinkin voimakkaita ja vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun. Purentaelimet ovat kiinteästi sidoksissa niskan toimintaan ja hyvinvointiin.
Purentaelinten rakenne
Leukanivel (tieteelliseltä nimeltään temporomandibulaarinivel) koostuu kolmesta pääosasta: ohimo- ja alaleuanluun nivelpinnoista sekä välilevystä. Selkärangan tavoin myös leukanivelessä välilevyn tehtävänä on toimia iskunvaimentimena luupintojen välillä. Välilevy voi kuitenkin luiskahtaa pois paikaltaan ja hankaloittaa tällöin leukanivelen sujuvaa liikettä sekä ärtyä hankauksen vuoksi. Tämän lisäksi purentaelinten toiminnallisiin häiriöihin lasketaan lihasepätasapaino sekä siihen liittyvät nivelsiteiden ärtymiset. Rakenteellisiin ongelmiin lukeutuvat puolestaan nivelen sisäiset sairaudet kuten reumaattiset nivelsairaudet ja välilevyn repeämät.
Toiminta
Leukaniveltä liikuttaa ja ohjaa joukko lihaksia, joista ohimolihas (temporalis), ulompi puremalihas (masseter) ja sisempi siipilihas (mediaalinen pterygoideus) vastaavat purentavoiman tuottamisesta. Avaajalihaksiin verrattuna nämä ovat usein ylikireitä ja estävät avaajalihasten normaalia toimintaa. Lisäksi kiristäessään nämä lihakset heijastavat kipua korvaan, hampaisiin, suuhun sekä ohimon ja silmän ympärille.
Avaajalihaksiin taas kuuluvat kaksirunkoinen alaleukalihas (digastricus) sekä kieliluuhun kiinnittyvät lihakset. Myös ulompi siipilihas (lateraalinen pterygoideus) osallistuu avausliikkeeseen vetämällä välilevyä eteenpäin nivelraossa nivelen liikkeen mukana sekä työntämällä leukaa eteenpäin. Purentavoimaa tuottavien lihasten lailla ulompi siipilihas on usein ylikireä ja häiritsee välilevyn asettumista luonnolliseen asentoon nivelessä. Ulomman siipilihaksen kireys saattaa suuta avatessa aiheuttaa liiallista leuan eteen työntymistä. Avaajalihakset kipuilevat korvan ja silmän ympärillä sekä leuan alla.
Näiden lisäksi leukanivelen ja niskan toiminta liittyvät tiiviisti toisiinsa. Hyvin toimiva leukanivel edellyttää niskan liikkuvuutta sekä tukea. Leukanivel tarvitsee yläniskalta riittävän taaksetaivutuksen avautuakseen täysin. Samanaikaisesti niskan lihasten tuki pitää pään jämäkästi paikoillaan, jolloin purentalihakset pystyvät työskentelemään tehokkaasti.
Toisaalta jos leukanivel toimii huonosti ja purentalihakset eivät pysty suoriutumaan tehtävistään, yläniskan tukilihakset voivat kuormittua aiheuttaen vakaviakin niska- ja päänsärkyoireita. Voit lukea lisää niskan toiminnasta blogikirjoituksestani täältä ja jännityspäänsärystä täältä.
Tavallisesti purentaelimet oireilevat syödessä tai suuta liikuttaessa lihasten väsymisenä, kipuna tai jopa lukkiutumisena. Narskuttelua, eli bruksismia, taas esiintyy pääsääntöisesti yöllä, jolloin oireet ovat voimakkaimmillaan aamulla. Myös yöaikaista heräilyä voi esiintyä ja tähän liittyy monesti puutteellisen levon seurauksena väsymys päiväaikaan.
Purentaelinten yleiset oireet:
- Rajoittunut avausliike
- Narskuttelu ja hampaiden kuluminen
- Nivelkipu
- Lihasarkuus
- Naksuminen, rutina tai poksahtelu liikuttaessa
- Epätasainen liike avattaessa ja suljettaessa
- Tinnitus
- Päänsärky
- Kasvo-, leuka- tai hammaskipu
Hoito
Kuten aina lihasten ja nivelten hoidossa, ensimmäisen vaihe hoidossa on lievittää oireita helpottamalla lihasten kiristystä sekä niveliin kohdistuvaa painetta. Näin purentaelimet pääsevät palautumaan ja arjen laatu paranee. Vaikka purentaelimet ovatkin vahvoja rakenteita, niiden käsittely on yleensä hellävaraista.
Tieteelliset tutkimukset tukevat erityisesti lihas- ja nivelkäsittelyn, harjoitteiden, purentakiskojen sekä rentoutusterapian käyttöä leukanivelen toiminnallisten häiriöiden hoidossa. Erityisesti voimakkaammin oireilevissa tapauksissa, kuten narskuttelun yhteydessä, paras hoitovaste saavutetaan moniammatillisella yhteistyöllä. Hammaslääkärin arvio esimerkiksi purentakiskojen tarpeellisuudesta täydentää purentaelinten käsittelyä ja harjoittelua erinomaisesti.
Kiropraktinen hoito sisältää yleensä purentalihasten käsittelyn sekä suun ulko- että sisäpuolelta kumihanskoja käyttäen. Lihaksia voidaan hoitaa hieromalla tai käyttämällä triggerpistehoitoa, mikä auttaa rentouttamaan lihaksia tasaista painetta käyttämällä. Lisäksi aktivoivat venytykset soveltuvat erinomaisesti purentalihasten hoitoon. Leukanivelten käsittelysä käytetään kevyttä mobilisaatiota, joka vapauttaa nivelen ympäröiviä rakenteita venyttävillä ja pumppaavilla liikkeillä.
Omatoimiset harjoitteet ovat merkittävä osa purentaelinten hyvinvointia, sillä ne ovat jatkuvassa käytössä pitkiä aikoja päivän aikana. Siksi säännöllisesti toistetuilla harjoitteilla saavutetaan parhaat tulokset. Keskeisimpiä harjoituksia ovat ylikireiden purijalihasten rentouttaminen ja huonosti aktivoituvien avaajalihasten herättely. Hyvä rentoutusasento purentalihaksille on huulet kevyesti yhdessä, hampaat irti toisistaan ja kieli kevyesti painettuna kitalakea vasten.
Myös kokonaisvaltaiset stressinhallintatekniikat, kuten Bruggerin asento, tarjoavat erinomaisen lisän päivittäiseen harjoitusohjelmaan.
Viisi vinkkiä purentalihasten hyvinvointiin:
- Purukumin sekä piristeiden (kahvi yms.) käytön vähentäminen
- Purentakiskojen tarpeen arviointi narskuttelutapauksissa
- Purentaelinten käsittely ja omatoiminen harjoittelu
- Pehmeän ruoan syöminen, etenkin akuutin kivun aikana
- Rentoutusharjoitukset ja stressin hallinta
Kiitos artikkelin lukemisesta! Herättikö kirjoitus ajatuksia tai kysymyksiä? Kerro ne alla kommenttikentässä tai ota yhteyttä!
Ota myös Facebook ja Instagram seurantaan. Saat heti tiedon uuden blogipostauksen julkaisusta.